Viime päivinä olen joutunut kannattamaan lääketeollisuutta oikein urakalla :( Aamupalaksi nautituista kemikaalicoctaileista jotka sisältävät vitamiinien lisäksi, antihistamiinia ja nuhalääkkeitä apua oli muutamaksi tunniksi. Kerrottakoon että taistelen viimeiseen asti ennen kuin annan periksi ja tartun näihin lääkeaineisiin, muut konstit kokeillaan ensin. En voi sille mitään, että tunnen aina piston sydämessäni kun joudun jonkun lääkkeen ottamaan. Olen kärsinyt kauan migreenistä, sitä kautta  tutuksi on tullut kattava valikoima erilaisia särkylääkkeitä joita yritän kaikesta huolimatta vältellä. Ja turhauttavinta on kun otat migreenikohtaukseen lääkkeen ja se ei autakaan, turhuutta!!

Nyt kun tauti alkaa olla selätetty, voin sanoa että paras apu taisi kuitenkin olla lepo, jäätelö ja reilu annos c-vitamiinia.

Itse en syö lihaa mutta muut perheenjäsenet syövät. Voisin laittaa pääni pantiksi siitä että broileri on se joka aiheuttaa tavattoman paljon flunssia... Siksipä sairastuessani itse tai lasten sairastuessa poden huonoa omatuntoa ja mietin "mitä me ollaan syöty?" tai onko vitamiinien saanti jäänyt liian vähäiselle. Pirskatin ylpeä olen siitä kuinka vähällä sairastelulla lapsemme ovat selvinneet! Pari antibioottikuuria ovat molemmat joutuneet syömään elämänsä aikana. Särkylääkkeitä lapsille annamme vain jos kuume on todella korkea, eivät lapset mielellään niitä syökään. Esikko kärsii silloin tällöin päänsärystä, mutta ei halua itse siihenkään ottaa lääkettä. Uni auttaa paremmin. En saata ymmärtää miksi lapsille tehdään "hyvänmakuisia" lääkkeitä, lääkkeen pitää olla pahanmakuista, ei se muuten auta.

Inhoan sitä miten lääketeollisuus pyörittää ihmisiä! Joka vaivaan ja kolotukseen ollaan aina tarjoamassa jotain pilleriä, olisiko viisaampaa miettiä voisiko niitä vaivoja jotenkin muuten ehkäistä? Olisiko olemassa jokin muu luonnonmukaisempi vaihtoehto tai ihan elämäntapojen muutos?